MoistMaster säätimen säätökaava on on pitkän Tampereen Yliopistossa tehdyn tutkimuksen patentoitu lopputulos. Säätöä on testattu perusteellisesti erilaisissa koerakennuksissa usean vuoden ajan.

Säädön patentoitu idea on, että mittaustietojen mukaan säädetään koko ajan alinta ilman suhteellisen kosteuden tasoa jossa mikrobikasvua (home ja bakteeri) ei esiinny.

Kaavan takana on tutkimustietoa ja tutkimusprojekteja yli kymmenen vuoden ajalta.

Parhaimmillaan MoistMaster -säätö käyttää vain yhden kymmenesosan sähköä esim. Peruslämpöasetukseen 10C verrattuna.

Tämä olosuhteissa jossa rakennuksen eristystaso ei ole erityisen hyvä, ja jos voidaan sallia rakennuksen lämpötilan painumisen myös pakkasen puolelle.

Säästö on todella merkittävä ja silti ei tarvitse huolehtia että kosteusvaurioita syntyy. Hyvin hankalissa olosuhteissa (tyypillisesti syys-/marraskuussa ja maalis-/huhtikuussa) säätö voi hetkellisesti nostaa tilan lämpötilan hyvinkin korkeaksi jotta kosteusvaurioita ei synny.

Mutta heti kun olosuhteet sen sallivat pudotetaan energian kulutus kokonaan pois.

Voit testata erilaisten säätötapojen sähkönkulutusta valitsemalla menusta navigointipainikkeen ”Energialaskuri” ja syötä tilasi tiedot.

Energialaskuri laskee tilan lämmityksen vaatiman sähkönkulutuksen ja sähkön hinnan vuodessa antamallasi sähkön hinnalla. Parhaimmillaan MoistMaster -säätimen hinta säästetään muutamassa kuukaudessa verrattuna muihin säätöihin/asetuksiin!

Peruslämmityksen ongelma on, että siinä tilan lämpötila pidetään aina vakiona riippumatta siitä, mikä on todellinen lämmitystarve. Talvella riski ilman suhteellisen kosteuden aiheuttamille kosteusvaurioille on yleensä pieni, mutta peruslämmitys käyttää silloin kuitenkin eniten lämpöenergiaa ja pitää tilan suhteellisen kosteuden tarpeettoman alhaisena.

Varsinkin loppukesällä ja syksyllä lämmitystarve on puolestaan ajoittain suuri, mutta peruslämmitys ei pidä tilan lämpötilaa silloin aina riittävän korkeana. Mitä alemmaksi peruslämmityksen lämpötila on säädetty, sitä enemmän tilassa esiintyy tällöin kosteusvaurioiden synnyn kannalta otollisia olosuhteita.

MoistMaster -kuivanapitosäätö tietää tarkalleen, milloin tilan lämpötilaa on tarvetta nostaa ja kuinka paljon. Lämpötilaa muutetaan ulkoilman olosuhteiden perusteella.

Vakioilmankosteuden säätö (esim. 60 % RH) pitää ilman suhteellisen kosteuden riittävän alhaisena kaikissa olosuhteissa. Tämä johtaa kuitenkin turhaan energiankulutukseen, koska suhteellisen kosteuden ei tarvitse olla näin alhainen kosteusongelmien ehkäisemiseksi.

MoistMaster -kuivanapitosäätö pitää tilan suhteellisen kosteuden tutkitusti turvallisella tasolla siten, että tilaa ei lämmitetä tarpeettomasti. Ilman suhteellisen kosteuden sallittu arvo voi tässä säädössä muuttua eri lämpötiloissa, jolloin tilan lämmitystarve voidaan optimoida.

Poissaoloaikoina tiloissa ei tarvitse olla ilmanvaihtoa välttämättä lainkaan. Pientä ilmanvaihtoa siellä kuitenkin aina tapahtuu, koska rakenteet eivät ole täysin tiiviitä.

Tiloissa pyritään pitämään suhteellinen kosteus riittävän alhaisena, mutta tämä ei edellytä kosteuden poistamista rakennuksesta, vaan ainoastaan lämpötilan nostoa. Ilmaa lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus laskee, koska lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta. Kosteusvauriot syntyvät juuri liian korkean suhteellisen kosteuden seurauksena, joten riittää kun sitä alennetaan.

Tilassa voidaan kyllä vaihtaa myös ilmaa poissaoloaikana, mutta silloin energiankulutus lisääntyy, koska ulkoa tulevaa ilmaa täytyy myös lämmittää. Lisäksi varsinkin syksyllä tilaan tulee ulkoa usein kosteampaa ilmaa, kuin siellä on, jolloin tilaa täytyy lämmittää vielä enemmän, jotta suhteellinen kosteus saadaan riittävän matalaksi.

Tilan ilmanvaihto kannattaa pitää siis poissaoloaikoina varsin pienellä, mutta kun tilaa tullaan käyttämään, niin silloin on hyvä käyttää jonkin aikaa tehostetua ilmanvaihtoa, jotta tilan ilma vaihtuu ja puhdistuu kunnolla. Myös keväällä ulkoilman suhteellisen kosteuden laskiessa tilan ilmanvaihtoa kannattaa lisätä myös poissaoloaikoina jonkin verran, jotta sisätilat kuivuvat nopeammin.

Kaikissa lämmittämättömissä tiloissa esiintyy ajoittain mikrobikasvun ja kosteuden kondensoitumisen kannalta otollisia olosuhteita. Tiloihin voi syntyä tämän seurauksena kosteusvaurioita. Kosteusvaurioiden syntyyn vaikuttaa monet tekijät, kuten ulkoilman olosuhteet, tilojen sisäpintojen ja irtaimiston materiaalit (kosteudenkestävyys, kosteuskapasiteetti), ilmanvaihto, ulkovaipan lämmöneristys ja tilojen ajoittainen lämmittäminen).

Viime vuosikymmeninä kosteusvaurioiden riski on lämmittämättömissä tiloissa kasvanut myös ilmastonmuutoksen myötä, koska lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden noustessa ulkoilmassa esiintyy enemmän mikrobien kasvulle otollisia olosuhteita. Tämä kehitys jatkuu ja lämmittämättömien tilojen kosteusongelmat lisääntyvät entisestään.

Nykyisessä Suomen ilmastossa tiloja ei ole suositeltavaa jättää kylmilleen. MoistMaster -kuivanapitosäätö pitää tilasi ja tavarasi kunnossa vähäisellä energiankulutuksella.

MoistMaster -kuivanapitosäätö käyttää energiaa erittäin vähän ja kylminä kuukausina pakkasella ei lähes ollenkaan muuten kuin kondenssin ehkäisyyn.

Tämän vuoksi heikomminkin eristettyä tilaa jossa ei ole paljon neliöitä kannattaa kuivattaa lämmittämällä.

Hyvinkin kalliita asuntoautoja tai mökkejä ei kannata päästää huonoon kuntoon säästämällä väärässä paikassa!

Kesälläkin tulee hyvin usein olosuhteita, joissa ilmankosteus käy korkealla ja mikrobikasvun vaara on olemassa.

Lämmitystehoa ei tarvita kuivatukseen paljon, joten suosittelemme kuivanapitosäädön käyttämistä tarvittaessa myös kesällä.

Jotkut asiakkaat ovat alkaneet käyttämään säädintä kesällä täysin eristämättömissä nukkuma-aitoissakin. Päivällä he käyttävät MoistMasterin viihtyvyyssäätöä, joka estää petivaatteiden kostumisen. Yöksi he aktivoivat puhelimen BlueTooth -liitynnällä minimilämmön 18-22 °C vieraiden mieltymyksen mukaan.

Valitettavasti kyllä. Lämpötilojen noustessa plussan puolelle mikrobien kasvu voi alkaa, jos suhteellinen kosteus on riittävän korkea. Ilmastonmuutoksen myötä pakkasjaksot ovat entistä lyhyempiä, jolloin mikrobien kasvulle suotuisia olosuhteita on enemmän ja kosteusvaurioden riski kasvaa. Tämä on näkynyt Suomen ilmastossa jo selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana.

Lämmitystarve on suurempi tiloissa, joiden irtaimisto tai pinnat on tehty herkemmin vaurioituvista materiaaleista, kuten esim. puupohjaisista materiaaleista.

Kyllä voi. MoistMasteriin voi asettaa minimilämpötilan esim. 5C -astetta ja aktivoida samalla haluamansa MoistMaster -säädön.

Suuremmissa tiloissa MoistMaster -säätöön liitetty lämmitin ei kykene kovilla pakkasilla pitämään lämpöä plussan puolella. Parasta on silloin asettaa peruslämpöjärjestelmän termostaatti esim. +5C tai jopa vain +3C. Kovilla pakkasilla peruslämpöjärjestelmä huolehtii siitä että vesikalusteet pysyvät kunnossa. Moist Master -säätö huolehtii kosteusturvasta siihen liitetyllä lämmittimellä. Tämä säätö aktivoituu tyypillisesti vain syksyllä ja lyhyesti kevään aikana kun ulkona on vielä lämpöisempi sää.

Yhden lämpöasteen pudottaminen vähentää sähkön kulutusta 5%. Sen sijaan että pitää tilassa peruslämpöä +10C tai +15C niin kannattaa tehdä säätö edellä mainitulla tavalla. Sähköä säästyy erittäin merkittävästi!

Oletuksena MoistMaster -säädöissä on ”Optimiturva” mikä on kaikkein energiatehokkain säätö. Jos minimilämpö asetus on esim. 5C -astetta niin MoistMaster -säätö nostaa hankalissa olosuhteissa tarvittaessa tilan lämpötilan minimilämpötilan yläpuolelle. Kosteusturvasta huolehditaan aina.

Kannattaa kuitenkin aina muistaa että jos tilassa on vesikalusteita, ja tila jätetään pitkiksi aikaa ilman läsnäoloa, niin lämmitys kannattaa varmistaa kahdella eri lämmittimellä (kuten yllä kuvattu) joissa molemmissa on esim. 5C -termostaattiasetus.

Lämmitinlaitteet voivat rikkoontua milloin vain, ja sulakekin voi palaa. Turvallisinta on pitää kahta eri lämmitintä eri sulakkeiden takana jolloin mahdollisuus kahden eri laitteen yhtäaikaiseen rikkoontumiseen on jo häviävän pieni.

Isoon säästöön pääsee erityisesti silloin jos tilan lämmityksestä huolehtii sähkölattialämmitys. Tällöin kannattaisi laittaa lattialämmitys minimiasentoon kuitenkaan kytkemättä sitä kokonaan pois päältä. Samaan tilaan voi sijoittaa MoistMaster -lämmittimen jossa minimilämpöasetus olisi 5C -astetta. MoistMaster -lämmittimen termostaatti säädetään yli 20C -asteeseen jolloin hankalissa kosteusolosuhteissa päästään tarvittaessa riittävän korkeaan lämpötilaan. Tämä olisi energiatehokkain tapa pitää tila kunnossa.

Tehokkain MoistMaster -lämmitin olisi sellainen jossa on puhallin mukana. Se jakaa ilmaa tehokkaasti ympäri tilaa. Puhaltimella varustettu lämmitin pitää kuitenkin olla hyväksytty jatkuvaan käyttöön paloturvallisuuden vuoksi.

Hyvä lämmitin löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on paloturvallinen ulkokuori.

https://www.byggmax.fi/l%C3%A4mp%C3%B6puhallin-2000w230v-gnosj%C3%B6-klimatprodukter-p64110097?gclid=CjwKCAjw3qGYBhBSEiwAcnTRLuHIjDplqPAUXpHJ5JJcX9jbg2pmCMQiMF3qJUqq1aSRsboTgGgq9RoCK4YQAvD_BwE#1097=56727

Kaikkein suurin sähkön säästö syntyy kuitenkin silloin jos vesijärjestelmän voi tyhjentää vedestä kokonaan talven ajaksi. Tällöin tilan voi päästää pakkasen puolelle kovina talvikuukausina kun sähkön hinta on kalleinta. Tyhjennyksestä kannattaa keskustella putkiliikkeen kanssa että kuinka vesijärjestelmä saadaan luotettavasti tyhjäksi. Vesimittari on monesti se heikko lenkki koska sen tyhjentäminen on erittäin haastavaa.

Tyypillisesti  puhutaan kosteuden aiheuttamasta homevaurioista, mutta kosteus aiheuttaa myös bakteerikannan kasvua. Yhdessä nämä luokitellaan mikrobikasvustoksi.

Toinen kosteuden aiheuttama vauriomekanismi on ruoste, jonka kasvuolosuhteet poikkeavat mikrobikasvusta. Ruostetta kehittyy myös pakkasen puolella.  Muuan muassa ruostetta varten on kehitetty MoistMasterin ”Lisäturva” -säätö, joka toimii hieman voimakkaammin ja eri lämpötila-alueella kuin MoistMaster ”Optimiturva” -perussäätö.

Kolmas kosteuden aiheuttama vauriomekanismi on kondenssi. Kondenssi syntyy yleensä pitkän pakkasjakson jälkeen kun yhtä-äkkiä sää muuttu lämpimäksi ja kosteaksi. Tällöin kylmillä pinnoilla oleva kosteus alkaa tiivistymään vesipisaroiksi, jotka sitten tippuvat lattialle tai valuvat pitkin seiniä. Kondenssi voi aiheuttaa vakavia paikallisia kosteusvaurioita.

Kaikissa lämpötilaolosuhteissa (myös pakkasella) on MoistMaster -säätöihin upotettu erilaisia suojamekanismeja, jotka estävät erityyppisten kosteusvaurioiden syntymistä.