Usein kysytyt kysymykset

MoistMaster säätimen säätökaava on on pitkän Tampereen Yliopistossa tehdyn tutkimuksen patentoitu lopputulos. Säätöä on testattu perusteellisesti erilaisissa koerakennuksissa usean vuoden ajan.

Säädön patentoitu idea on, että mittaustietojen mukaan säädetään koko ajan alinta ilman suhteellisen kosteuden tasoa jossa mikrobikasvua (home ja bakteeri) ei esiinny.

Kaavan takana on tutkimustietoa ja tutkimusprojekteja yli kymmenen vuoden ajalta.

 

Parhaimmillaan MoistMaster -säätö käyttää vain yhden kymmenesosan sähköä esim. Peruslämpöasetukseen 10C verrattuna.

Tämä olosuhteissa jossa rakennuksen eristystaso ei ole erityisen hyvä, ja jos voidaan sallia rakennuksen lämpötilan painumisen myös pakkasen puolelle.

Säästö on todella merkittävä ja silti ei tarvitse huolehtia että kosteusvaurioita syntyy. Hyvin hankalissa olosuhteissa (tyypillisesti syys-/marraskuussa ja maalis-/huhtikuussa) säätö voi hetkellisesti nostaa tilan lämpötilan hyvinkin korkeaksi jotta kosteusvaurioita ei synny.

Mutta heti kun olosuhteet sen sallivat pudotetaan energian kulutus kokonaan pois.

Voit testata erilaisten säätötapojen sähkönkulutusta valitsemalla menusta navigointipainikkeen ”Energialaskuri” ja syötä tilasi tiedot.

Energialaskuri laskee tilan lämmityksen vaatiman sähkönkulutuksen ja sähkön hinnan vuodessa antamallasi sähkön hinnalla. Parhaimmillaan MoistMaster -säätimen hinta säästetään muutamassa kuukaudessa verrattuna muihin säätöihin/asetuksiin!

Peruslämmön ongelma on tietää mikä on missäkin olosuhteessa ”oikea” peruslämmön taso? Tietyissä olosuhteissa kun ulkoilman kosteus on korkeimmillaan, niin edes 10C peruslämpöasettelu ei pysty takaamaan kosteusturvallisia olosuhteita.

Vasta 15C peruslämpö takaa turvalliset kosteusolosuhteet, mutta silloin energiaa tuhlataan varsinkin kylminä talvikuukausina erittäin paljon.

MoistMaster -säätö tietää tarkalleen milloin tulee lämpötilaa nostaa ja kuinka paljon.

 

Vakioilmankosteuden säätö ( esim. 60%RH) pitää ilman kosteuden riittävän alhaisena kaikissa olosuhteissa.

Tämä johtaa kuitenkin tietyissä olosuhteissa turhaan energian kulutukseen. Useimmiten ilman suhteellinen kosteuden voidaan sallia olevan huomattavasti korkeampi.

Mitä korkeammalla ilman suhteellisen kosteuden sallitaan olevan, niin sitä vähemmän energiaa kuluu. Eli periaatteessa ongelma on täysin sama kuin ”oikean” peruslämmön asettelun tilanteessa.

MoistMaster -säätö tietää tarkalleen kussakin ilmankosteuden olotilassa turvallisen kosteustason jossa mikrobikasvua (home , bakteerit) tai muita kosteusvauriomekanismeja ei esiinny.

Poissaoloaikoina tiloissa ei tarvitse olla ilmanvaihtoa välttämättä lainkaan. Pientä ilmanvaihtoa siellä kuitenkin aina tapahtuu, koska rakenteet eivät ole täysin tiiviitä.

Tiloissa pyritään pitämään suhteellinen kosteus riittävän alhaisena, mutta tämä ei edellytä kosteuden poistamista rakennuksesta, vaan ainoastaan lämpötilan nostoa. Ilmaa lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus laskee, koska lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta. Kosteusvauriot syntyvät juuri liian korkean suhteellisen kosteuden seurauksena, joten riittää kun sitä alennetaan.

Tilassa voidaan kyllä vaihtaa myös ilmaa poissaoloaikana, mutta silloin energiankulutus lisääntyy, koska ulkoa tulevaa ilmaa täytyy myös lämmittää. Lisäksi varsinkin syksyllä tilaan tulee ulkoa usein kosteampaa ilmaa, kuin siellä on, jolloin tilaa täytyy lämmittää vielä enemmän, jotta suhteellinen kosteus saadaan riittävän matalaksi.

Tilan ilmanvaihto kannattaa pitää siis poissaoloaikoina varsin pienellä, mutta kun tilaa tullaan käyttämään, niin silloin on hyvä käyttää jonkin aikaa tehostetua ilmanvaihtoa, jotta tilan ilma vaihtuu ja puhdistuu kunnolla. Myös keväällä ulkoilman suhteellisen kosteuden laskiessa tilan ilmanvaihtoa kannattaa lisätä myös poissaoloaikoina jonkin verran, jotta sisätilat kuivuvat nopeammin.

Jotkut rakennustyypit selviävät talvesta kylmillään paremmin kuin toiset.

Mutta lähtökohtaisesti on hyvin arveluttavaa jättää rakennus täysin ilman lämmityksen kuivausvaikutusta talven ajaksi.

Rakenteet ja rakennuksen sisällä olevat tavarat kärsivät enemmän tai vähemmän kosteusvaurioista.

Ilman lämmitystä joudutaan ainakin tekstiilit tuomaan kuiviin tiloihin.

MoistMaster -säätö pitää todella halvalla tilasi/tavarasi kunnossa!

MoistMaster -säätö käyttää energiaa erittäin vähän ja kylminä kuukausina pakkasella ei lähes ollenkaan muuten kuin kondenssin ehkäisyyn.

Tämän vuoksi heikomminkin eristettyä tilaa jossa ei ole paljon neliöitä kannattaa kuivattaa lämmittämällä.

Hyvinkin kalliita asuntoautoja tai mökkejä ei kannata päästää huonoon kuntoon säästämällä väärässä paikassa!

 

 

 

Kesälläkin tulee hyvin usein olosuhteita joissa ilmankosteus käy korkealla ja mikrobikasvun vaara on olemassa.

Lämmitystehoa ei kuivatukseen tarvita paljon joten kyllä; suosittelemme säädön päälläpitoa kesälläkin.

Jotkut asiakkaat ovat alkaneet käyttämään säädintä kesällä täysin eristämättömissä nukkuma-aitoissakin. Päivällä he pitävät perussäätöä joka estää petivaatteiden kostumisen.

Yöksi he aktivoivat puhelimen BlueTooth -liitynnällä minimilämmön 18-22C vieraiden mieltymyksen mukaan.

Vierailijat ovat tyytyväisiä.

Valitettavasti kyllä. ”Normaalina” Suomen talven kylminä kuukausina ei ole tarvetta lämmittää ollenkaan.

Mutta viime vuosina olemme nähneet jouluja joina sataa vettä lumen sijasta. Tällainen ilmasto on erittäin haastava puurakenteisille taloille joita meillä Suomessa paljon on.

 

 

Kyllä voi. MoistMasteriin voi asettaa minimilämpötilan esim. 5C -astetta ja aktivoida samalla haluamansa MoistMaster -säädön.

Oletuksena MoistMaster -säädöissä on ”Optimiturva” mikä on kaikkein energiatehokkain säätö. Jos minimilämpö asetus on esim. 5C -astetta niin MoistMaster -säätö nostaa hankalissa olosuhteissa tarvittaessa tilan lämpötilan minimilämpötilan yläpuolelle. Kosteusturvasta huolehditaan aina.

Kannattaa kuitenkin aina muistaa että jos tilassa on vesikalusteita, ja tila jätetään pitkiksi aikaa ilman läsnäoloa, niin lämmitys kannattaa varmistaa kahdella eri lämmittimellä joissa molemmissa on esim. 5C -termostaattiasetus.

Lämmitinlaitteet voivat rikkoontua milloin vain, ja sulakekin voi palaa. Turvallisinta on pitää kahta eri lämmitintä eri sulakkeiden takana jolloin mahdollisuus kahden eri laitteen yhtäaikaiseen rikkoontumiseen on jo häviävän pieni.

Isoon säästöön pääsee erityisesti silloin jos tilan lämmityksestä huolehtii sähkölattialämmitys. Tällöin kannattaisi laittaa lattialämmitys minimiasentoon kuitenkaan kytkemättä sitä kokonaan pois päältä. Samaan tilaan voi sijoittaa MoistMaster -lämmittimen jossa minimilämpöasetus olisi 5C -astetta. Lämmittimen termostaatti säädetään yli 20C -asteeseen jolloin hankalissa kosteusolosuhteissa päästään tarvittaessa riittävän korkeaan lämpötilaan. Tämä olisi energiatehokkain tapa pitää tila kunnossa.

Tehokkain MoistMaster -lämmitin olisi sellainen jossa on puhallin mukana. Se jakaa ilmaa tehokkaasti ympäri tilaa. Puhaltimella varustettu lämmitin pitää kuitenkin olla hyväksytty jatkuvaan käyttöön paloturvallisuuden vuoksi.

Hyvä lämmitin löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on paloturvallinen ulkokuori.

https://www.byggmax.fi/l%C3%A4mp%C3%B6puhallin-2000w230v-gnosj%C3%B6-klimatprodukter-p64110097?gclid=CjwKCAjw3qGYBhBSEiwAcnTRLuHIjDplqPAUXpHJ5JJcX9jbg2pmCMQiMF3qJUqq1aSRsboTgGgq9RoCK4YQAvD_BwE#1097=56727

Tyypillisesti  puhutaan kosteuden aiheuttamasta homevaurioista, mutta kosteus aiheuttaa myös bakteerikannan kasvua. Yhdessä nämä luokitellaan mikrobikasvustoksi.

Toinen kosteuden aiheuttama vauriomekanismi on ruoste, jonka kasvuolosuhteet poikkeavat mikrobikasvusta. Ruostetta kehittyy myös pakkasen puolella.  Muuan muassa ruostetta varten on kehitetty MoistMasterin ”Lisäturva” -säätö, joka toimii hieman voimakkaammin ja eri lämpötila-alueella kuin MoistMaster ”Optimiturva” -perussäätö.

Kolmas kosteuden aiheuttama vauriomekanismi on kondenssi. Kondenssi syntyy yleensä pitkän pakkasjakson jälkeen kun yhtä-äkkiä sää muuttu lämpimäksi ja kosteaksi. Tällöin kylmillä pinnoilla oleva kosteus alkaa tiivistymään vesipisaroiksi, jotka sitten tippuvat lattialle tai valuvat pitkin seiniä. Kondenssi voi aiheuttaa vakavia paikallisia kosteusvaurioita.

Kaikissa lämpötilaolosuhteissa (myös pakkasella) on MoistMaster -säätöihin upotettu erilaisia suojamekanismeja, jotka estävät erityyppisten kosteusvaurioiden syntymistä.