Sisäilman olosuhteet ja kosteusvauriot

Lue mitä haasteita kosteus asettaa tiloille ja tavaroille ja mitä niiden turvaaminen edellyttää. Vertaa myös eri ratkaisujen energiankulutusta.

Ongelma

Rakennuksiin ja muihin tiloihin, kuten esimerkiksi asuntovaunuihin ja varastoihin, syntyy kosteusvaurioita, kun suhteellinen kosteus on liian korkea ja lämpötila on suotuisa vaurion syntymiselle. Keskeisimpiä vaurioita aiheuttavia tekijöitä ovat mikrobi- ja homekasvu sekä kosteuden tiivistyminen eli kondensoituminen rakenteiden ja irtaimiston pinnoille. Myös metallien korroosio, kuten raudan ruostuminen, johtuu liian korkeasta suhteellisesta kosteudesta. Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat epämiellyttäviä hajuja ja voivat olla myös terveydelle haitallisia. Pinnoille tiivistynyt kosteus voi puolestaan tunkeutua materiaaleihin ja rakenteisiin siten, että ne eivät pääse kuivumaan.

Nykyisissä Suomen ulkoilman olosuhteissa lämmittämättömiin tiloihin syntyy kosteusvaurioriskejä lähes vuosittain. Ilmastonmuutoksen edetessä kosteusvaurioriskit lisääntyvät entisestään ja esimerkiksi homehtumisriski on lisääntynyt ulkoilman olosuhteissa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Suhteellinen kosteus

Suhteellinen kosteus kertoo, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siitä määrästä, joka ilmaan enimmillään mahtuu kyseisessä lämpötilassa. Sisätilojen suhteellista kosteutta voidaan alentaa lämmittämällä tilaa, koska lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä. Tilasta ei siis tarvitse poistaa kosteutta, vaan pelkkä lämmittäminen riittää suhteellisen kosteuden alentamiseksi.

Lämmittämisen lisäksi tilasta voidaan myös poistaa kosteutta ilmanvaihdon tai kuivaimen avulla. Ilmanvaihdon osalta on huomattava, että korvausilman mukana tilaan myös tulee ulkoilmasta vesihöyryä, jonka määrä voi olla yhtä suuri tai suurempi kuin poistettavan ilman mukana lähtevä vesihöyrymäärä. Tässä tapauksessa ilmanvaihdon lisääminen ei vähennä sisäilman kosteusmäärää, vaan voi päinvastoin lisätä sitä. Tyypillisesti ulkoilmassa on paljon vesihöyryä loppukesästä ja syksyllä, jolloin ilmanvaihto siirtää sitä sisälle ja kostuttaa sisätiloja. Tilojen ilmanvaihto kannattaakin tästä syystä olla vähäinen näinä vuodenaikoina ja ilmanvaihtoa kannattaa lisätä taas keväällä, jotta tilat pääsevät paremmin kuivumaan talven jälkeen.

Home

Mikrobi- ja homehtumisriski riippuu suhteellisen kosteuden lisäksi myös lämpötilasta. Homeen kasvu alkaa 20 °C lämpötilassa, kun suhteellinen kosteus saavuttaa n. 80 % RH. Lähellä 0 °C lämpötilaa suhteellisen kosteuden tulee olla jo yli 95 % RH ennen kuin homeen kasvu alkaa ja pakkasen puolella mikrobikasvua ja homehtumista ei tapahdu lainkaan. Talvitilanteessa kosteuden kondensoitumisriski kuitenkin lisääntyy, jolloin on huolehdittava siitä, että suhteellinen kosteus pysyy alle 100 % RH olosuhteissa.

Peruslämmityksen ongelma

Nykyisin monia tiloja lämmitetään käyttötilanteiden ulkopuolella ns. peruslämmityksellä, jolloin tiloissa pidetään vakiona olevaa lämpötilaa. Lämpötila vaihtelee tyypillisesti +10 °C ja +17 °C välillä. Talvella ulkoilman ollessa kylmää peruslämmitys kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Mikrobi- ja homekasvun tai kondensoitumisen estämiseksi näin korkea sisälämpötila ei ole kuitenkaan tarpeellinen, vaan lämpötilan voi laskea turvallisesti myös pakkasen puolelle, jos tilassa ei ole vesikalusteita. Tämä vähentää oleellisesti tilan lämpöenergian kulutusta ja säästää sen lämmityskustannuksia (ks. Energiansäästö).

Toisaalta varsinkin loppukesällä ja syksyllä ulkoilman olosuhteet ovat kaikkein otollisimmat mikrobi- ja homekasvulle, jolloin myös sisätilassa tarvitaan eniten lämmitystä, jotta olosuhteet ovat kosteusturvalliset. Tällöin sisätilan lämpötilaa voi olla tarvetta nostaa ajoittain jopa normaaliin huonelämpötilaan, jotta olosuhteet saadaan kosteusturvallisiksi. Peruslämmitys, jossa lämpötila on asetettu merkittävästi +20 °C alapuolelle, ei ole näissä tilanteissa riittävä suojaamaan tiloja kosteusvaurioilta.

 

 

Peruslämmitys kuluttaa siis suuren osan vuotta tarpeettomasti lämmitysenergiaa, mutta ei suojaa tiloja riittävästi kosteusriskeiltä kaikkien kriittisimpinä vuodenaikoina.

Älykkään kuivanapitolämmityksen idea on ylläpitää sisätiloissa jatkuvasti kosteusturvalliset olosuhteet, mutta lämmittää tiloja ainoastaan silloin, kun siihen on tarvetta. Tällä tavalla tilojen kunto säilyy pitkään hyvänä ja toisaalta lämmittämiseen ei kulu tarpeettomasti lämmitysenergiaa.

Lämmittämättömän tilan, peruslämmityksen ja älykkään kuivanapitolämmityksen välisiä eroja on havainnollistettu myös alla olevassa kuvassa.

Energiankulutus

Tilojen energiankulutus riippuu tilan koosta, lämmöneristystasosta, ilmanvaihdosta ja lämpötilaerosta sisätilan ja ulkoilman välillä. Normaalisti tiloja lämmitetään asettamalla termostaatin avulla sisälämpötila tai sisälämpötilalle alaraja (pakkasvahti tai peruslämpö). MoistMaster säädössä sisälämpötilaa säädetään lämmityslaitteen avulla siten, että saavutetaan halutut kosteusolosuhteet. Nämä kosteusolosuhteet riippuvat ulkoilman kosteusolosuhteista, koska ne vaikuttavat melko nopeasti sisäilman kosteusolosuhteisiin ilmanvaihdon, vuotoilman ja muun kosteuden siirtymisen kautta. Koska MoistMaster-säädössä pakkasella sisäilman suhteellinen kosteus voi olla korkeampi kuin lämpimillä ilmoilla, kuluu lämmityssähköä hyvin vähän tai ei ollenkaan pakkaskeleillä. Tämä on taloudellisesti suuri etu, koska kovilla pakkasilla sähkön hinta voi olla hyvinkin korkea riippuen valitusta sähkötariffista. Säätöä voi käyttää sellaisissakin tiloissa, joissa on vain vähäinen lämmöneristys, koska tarvittava lämpötilaero on useimmiten hyvin vähäinen.

MoistMaster säätö toimii periaatteessa ilman ilmanvaihtoa, mutta vähäinen ilmanvaihto on eduksi varsinkin vapaa-ajan tiloissa keväällä, jolloin rakenteisiin sitoutunut kosteus pitää tuulettaa ulos.

 

 

MoistMaster -säädössä oleva sähkölämmitin kuluttaa hyvin vähän sähköä. Alla muutama esimerkki:

  • 10 m2 varasto (10 cm eriste) kuluttaa MoistMaster-säädössä noin 600 kWh sähköä vuodessa eli noin 100 euroa vuodessa.  Tämä on alle neljäsosa 10 asteen peruslämmössä olevan vastaavan varaston kulutuksesta eli lämmityskustannusero on yli 300 €/vuosi.
  • 50 m2 hirsirakenteinen kesämökki kuluttaa MoistMaster säädössä sähköä noin 1600 kWh vuodessa eli 270 € vuodessa. Tämä on alle 20 % 10 asteen peruslämmössä olevan mökin kulutuksesta eli lämmityskustannusero on yli 1000 €/vuosi.

Kosteushaittoja ehkäisevän MoistMaster -säädön energiankulutus voi olla eteläisen rannikon olosuhteissa hieman suurempi kuin pohjoisessa. Kosteushaittojen ehkäisyssä hyöty on kuitenkin etelässä suurempi kuin pohjoisessa.

Kosteusvuodot ja virheellinen rakentaminen

Rakenteisiin ja tiloihin voi syntyä kosteusvuotoja esimerkiksi virheellisen rakentamisen, ikääntymisen, putkivuotojen ja puutteellisen huollon seurauksena. Näissä tilanteissa tiloihin ja niitä ympäröiviin rakenteisiin voi syntyä kosteusvaurioita eikä älykkäällä kuivanapitolämmityksellä voida estää tällaisten vaurioiden syntymistä. Tästä syystä tilojen kuntoa tulee seurata ja huoltaa säännöllisesti, jotta vaurioita ei pääse syntymään.

Ympäristöystävällisyys

Älykäs kuivanapitolämmitys vähentää kosteusvaurioista johtuvaa tilojen ja irtaimiston uusimis- ja korjaustarvetta sekä niistä aiheutuvia terveysongelmia. Tämän lisäksi se säästää merkittävästi lämmitysenergiaa nykyiseen peruslämmitykseen verrattuna. Näistä tekijöistä johtuen älykäs kuivanapitolämmitys pienentää tilan ylläpidosta syntyvää hiilijalanjälkeä oleellisesti ja ehkäisee ilmastonmuutosta sen elinkaaren aikana.

Patentit

Älykkääseen kuivanapitolämmitykseen on MoistMaster Oy:lle myönnetty Suomessa patentit: FI 129390 ja FI 129397.